Nimi:Peki
Syntynyt: 30.7.1995
Skp:Uros 
Rotu: labradorinnoutaja
Ulkonäkö
Peki oli suurikokoinen, musta labbis. Vatsan puolella Pekillä oli valkoinen "syntymämerkki". Suuret suklaiset silmät ja hellyyttävä ilme nassullaan.
Peki oli suurikokoinen, musta labbis. Vatsan puolella Pekillä oli valkoinen "syntymämerkki". Suuret suklaiset silmät ja hellyyttävä ilme nassullaan.
Luonne
Peki, meidän vanha herramme toimi esikuvana kahdelle entisille koirillemme Rokille ja Roille. Peki oli viisas koira, tajusi milloin kannattaa liikkua (kun jääkaapin ovi aukesi) ja milloin ei...
Melko hiljainen kaveri, koskaan ei lähtenyt pihasta (opittuaan tietenkin tontin rajat) ja aivan ihana nallekarhumme. Tosiaan itse en ollut edes syntynyt, kun herra meille oli jo tullut, joten pentuajasta en itse tiedä mitään. Monia hauskoja tarinoita olen kuitenkin kuullut ja Peki oli innokas ja utelias pentu.
Harrastuksia
Pekillä oli ainoastaan yksi harrastus, joka sen rodulle on omaista ja mitä koira rakasti. Sorsametsällä käynti isäni kanssa oli varmasti Pekille erityisen mieleistä ja herra osasi etsiä sorsaa pelkästään isäni käsimerkkien avulla, joten se myös osasi noutaa ja hyvin!
Koiraenkeliksi taivaalle
Koiramme Roi kuoli heinäkuussa 2012, jonka jälkeen siskoni kanssa Roita ikävöidessä tokaisimme kerran; "meillä on aina ollut Peki" Ja näinhän asia oli, kunnes koitti tammikuun 9. päivä 2013, jolloin jouduimme luopumaan rakkaastamme.
Vaikeni hiljaa ääni tassujen
ei juokse Peki vastaasi enää haukkuen
Nyt on aika kauniiden muistojen
vaali niitä
ja säilytä rakastaen
Suru kun kalvaa ja ikävä on
sä muista
sun ystäväsi nyt hyvä olla on
ei juokse Peki vastaasi enää haukkuen
Nyt on aika kauniiden muistojen
vaali niitä
ja säilytä rakastaen
Suru kun kalvaa ja ikävä on
sä muista
sun ystäväsi nyt hyvä olla on
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Me kiitämme kommentistasi!